KESÄTAPAHTUMA

 Kirjatietoa melonnasta Naamijoella

Kaikki tämän sivun lainaukset ovat kirjasta: Rundgren, Eerikki (2008). Retkimelonta. Melontareitit, -taidot ja -varusteet. Edita Publishing Oy.

NAAMIJOKI MELONTAKOHTEENA

”Tornionjoen sivujoki Naamijoki on enimmäkseen rauhallisesti virtaava erämainen joki.” (Rundgren, Eerikki. 2008). Kokonaispituus 90 km, melontaan tarvittava aika 1-3 päivää.

Reitin palvelut ja nähtävyydet: luontokohde, kalastuskohde, majoituspalveluja tarjoava yritys, laavu ja autiotupa.

”Tornionjoen sivujoki Naamijoki saa alkunsa Suomen suurimmalta suolta Teuravuomalta. Erämaisella joella tapaa lähinnä kalastajia, mutta varsinkin sen yläjuoksu ja pienet sivujoet soveltuvat hyvin myös melontakohteiksi. Kosket ovat kohtuullisen helppoja, ja niitä on paljon. Jokivarressa on myös lukuisia hyviä rantautumis- ja tulipaikkoja.

Korkealla vedellä liikkeelle voi lähteä aina Teuravuomalta asti, mutta ainakin Koivumaasta alavirtaan Naamijoki on melottavissa myös vähemmällä vedellä. Joissain matalimmissa koskissa saa kuitenkin varautua kahlaamaan. Naami- ja Torniojoen yhtymäkohta on liian matala ja kivinen melottavaksi. ”

 KARTAT:

Tiekartat GT 12 ja 14, maastokartat 2624 Sieppijärvi.

Hyväkään reittiseloste tai  – opas ei korvaa maastokarttaa. Kaikki melojan tarvitsema informaatio löytyy yleensä 1:50 000 – mittakaavan kartoista. Kartan haluamaltaan alueelta saa esimerkiksi Karttakeskuksesta. Mikään ei estä teettämästä omia karttoja. Kartan saa haluamassaan mittakaavassa, ja siihen voi teettää omia merkintöjä. Reissun jälkeen kartta on hyvä muisto onnistuneesta retkestä. ” 

Rohkeasti vesille

 ”Melonnassa kiehtovat etenkin luonnonläheisyys ja monipuolisesti kuntoa kohentava fyysinen rasitus. Laji sopii kaikenkokoisille ja –kuntoisille ja jopa liikuntaesteisille.

Vaari voi istua samaan kaksikkoon lapsenlapsensa kanssa ja siirtää taitoja sukupolvien yli.”

” Melonta on yksi tapa lähteä retkelle. Melonta on ympäristöystävällinen tapa liikkua luonnossa. Meloja jättää itsestään vain vähän jälkiä maastoon, kun hänen maissa liikkuminen keskittyy siihen tarkoitetuille rantautumis- ja taukopaikoille. Hyvä kanootti kestää isältä pojalle, eikä vesillä äänettömästi etenevä kulupeli juuri häiritse eläimiä tai muita luonnossa liikkujia.”

”Monet joistamme on aikoinaan perattu tukinuittoa varten. Koskista ja virtapaikoista nostettiin kivet joen penkalle ja mutkia oiottiin. Tällaisessa rännissä kanootti kulkee tukkien tapaan mainiosti. Sittemmin on koskipaikkoja ennallistettu ja kiviä vieritetty takaisin virtaan. Joskus tällaisesta uomasta ei kanootin mentävää aukkoa enää tahdo löytyä.”

”Retkimeloja joutuu toisinaan joella sivuuttamaan maitse pahoja koskia tai patoja. Kanootin kantaminen ja vetäminen maastossa ovat osa melontaretkeilyn luonnetta ja tuovat jopa toivottua vaihtelua melonnan lomaan. ”

”Melontaretkellä on tärkeää tiedostaa mahdolliset riskit, välttää haavereihin johtavia tilanteita ja näin ennalta ehkäistä ensiapu- ja pelastustilanteiden syntyminen.

Huolellinen valmistautuminen, oikeanlaiset varusteet, riittävä kuntopohja, hyvä vireystila sekä omien rajojen tunteminen ovat avainasioita retkelle lähdettäessä.”

”Kalusto- ja varusteluetteloiden laatiminen on oleellinen osa melontaretken suunnittelua. Ensiapu- ja pelastautumisvälineitä ei saa koskaan jättää rannalle, vaikka niitä ei aikaisemmilla retkillä olisikaan tarvittu.

KANOOTTI JA SEN VARUSTEET:

• retken tarkoitukseen soveltuva avokanootti tai kajakki
• melat ja varamelat
• melontaliivit
• aukkopeitteet kajakkiin
• kanoottikärryt
• kuormaliinoja ja irtoremmejä
• kypärä (koskimelojille)
• äyskäri, pumppu ja kuivaussieni
• hinaus- ja pelastusköysi
• kanootin korjauspakkaus

VAATETUS:

• sadetta ja tuulta pitävä asu
• melontakäsineet ja rannesuojat
• melontajalkineet
• päähine, aurinkolasit
• alus- ja välivaatteet
• jalkineet maihin

ENSIAPU- JA PELASTAUTUMISVÄLINEET:

• ensiapupakkaus
• pelastautumis- ja/tai hypotermiapakkaus
• heittoliina ja hinausköysi
• jokin merkinantoväline kuten pilli.”

MELONTAREITIT:

”Helppo reitti:

Helppo reitti on suojainen järvi- ja / tai jokireitti, jossa virtapaikat ovat korkeintaan vähäisiä nivoja. Reitti voi olla lähes esteetön, eikä kanoottia pahimmillaankaan tarvitse siirtää maitse, esimerkiksi padon ohitse, pariakymmentä metriä enempää. Reitti soveltuu erinomaisen hyvin aloittelijoille ja lapsiperheille.

Kohtuullisen helppo:

Kohtuullisen helppo reitti on järvi- ja / tai jokireitti, jonka kosket ovat korkeintaan luokkaa I-II. Joella voi välillä joutua siirtämään kanoottia maitse esimerkiksi padon tai laskukelvottoman kosken ohi. Reitti soveltuu jo jonkin verran melontakokemusta omaavalle.

Myös kohtuullisen helpoksi luokiteltu järvimelontakohde voi tuulen yltyessä muuttua vaativaksi. Tämä on ilmoitettu laittamalla vaativa sulkuihin.”

KOSKILUOKITUS:

”Kosket jaetaan Suomen Kanoottiliiton vahvistaman koskiluokituksen mukaan eri vaikeusluokkiin I-VI ja X. Luokitus on logaritminen eli kosken vaikeusaste kaksinkertaistuu, kun siirrytään luokkaa ylöspäin. Vedenkorkeuden vaihtelu saattaa myös muuttaa kosken luokitusta.

I-luokan koskessakin täytyy muistaa, että virtaavassa vedessä on aina tietty perusvaarallisuus. Erämaassa kannattaa kosken virallista luokkaa korottaa yhdellä, sillä onnettomuuden sattuessa avunsaanti voi olla vaikeaa pitkien välimatkojen ja mahdollisesti vielä huonojen matkapuhelinyhteyksien takia.

Koski luokitellaan jokea alaspäin mahdollisimman turvallista ja helppoa laskureittiä pitkin. Luokka ilmoitetaan aina reitin pahimman kohdan mukaan. Ne kohdat, joihin ei voi joutua tahtomattaan, voivat olla luokitukselta korkeampiakin, mutta ne eivät vaikuta kosken luokitukseen vaan mainitaan erikseen.

Koskiluokitus on monimutkainen monesta muuttujasta ja tekijästä eri painotuksin muodostuva kokonaisuus.

Mikäli koskessa on huomattava kivi, pieni saari tai muu selvä jakaja, voidaan koski jakaa vasempaan ja oikeaan haaraan ja luokitella molemmat erikseen.

Luokkien lisäksi voidaan vielä käyttää + ja -  -merkkejä kertomaan, onko koski luokassaan vaikea vai helppo.

Luokka I: helppo

Reitti on leveä ja se näkyy kanootista hyvin. Virrassa voi olla helppoja esteitä ja pientä aallokkoa. Eskimokäännöksen tekeminen tai uiminen ei ole vaarallista. Koski sopii laskettavaksi myös vasta-alkajille eikä vaadi erityistä koskikalustoa.

Valtaosa Suomen luokitelluista koskista kuuluu luokkaan I.

Luokka II: vaikeahko

Reitti joessa on leveä, mutta katoaa välillä näkyvistä. Kokemattomien melojien on hyvä tiedustella koski rannalta käsin ennen sen laskemista. Koskessa on aallokkoa ja pieniä stoppareita sekä könkäitä, mutta koski on silti vielä helposti laskettavissa. Kosken alla on akanvirtoja. Eskimokäännös onnistuu yleensä helposti eikä uiminenkaan aiheuta kuin mustelmia.”

Luokittelemattomat kosket:

”Suomen virtaavissa vesissä on runsaasti luokittelemattomia virtapaikkoja. Itse asiassa suurin osa koskistamme on täysin luokittelemattomia.

Koskiluokittelijat eivät yksinkertaisesti vain ole löytäneet tietään kaikille vähemmän tunnetuille joille tai joki ei muuten ole retkeilyllisesti mielenkiintoinen. Luokittelemattomuus ei siis tarkoita, ettei laskeminen tällaisessa koskessa voisi aiheuttaa vaaratilannetta.”

”Yksittäisiä, usein keinotekoisia vaarapaikkoja, kuten patoja ja patoaukkoja, merkitään yhdestä kolmeen huutomerkillä. Huutomerkit ilmaisevat vaaraan joutumisen todennäköisyyttä ja mahdollisten seurausten vakavuutta. ! Vaarallinen paikka”

Uppia!